HAAPANIEMESTÄ JUNIORIKESKUS
Helsingin Ponnistus ja SAPA ry:n hankesuunnitelma Haapaniemen
kentän (Väinö Tannerin kentän) muuttamisesta tekonurmella
päällystetyksi nuorten ja junioreiden liikunta- ja harjoituskeskukseksi
2013-2014
www.helsinginponnistus.fi
www.sapa.fi
Valmistelevan työryhmän jäsenet: Nik Davies, Erkki Jokiniemi, Jussi
Kauppila, Markku Lounatvuori, Anssi Okkonen, Leena Pitkänen, Mika
Roos, Tomi Saario, Reijo Sormunen ja Matti Tapaninen
päivitetty 18.5.2014

JOHDANTO
Haapaniemen kenttää (Väinö Tannerin kenttää) esitetään muutettavaksi
ympärivuotiseksi, tekonurmella päällystetyksi lasten ja nuorten liikuntapaikaksi ja
harjoituskeskukseksi. Helsingin Ponnistus ry:n ja SAPA ry:n esittämä hanke tuo
keskustan kaupunginosien muodostamaan tiiviiseen kokonaisuuteen uuden
liikuntapaikan ja lisää osaltaan lapsiperheiden asumismahdollisuuksia alueella.
Hanke kasvattaa alueen elinvoimaa, parantaa sen turvallisuutta ja ominaislaatua.
Kentän isännöitsijänä toimii seurojen perustama kenttäyhtiö Haapaniemen Kenttä
Oy.

HAAPANIEMESTÄ NUORTEN LIIKUNTA- JA JUNIORIKESKUS
Ponnistuksen ja SAPA:n toiminta-alueella eli Kalliossa, Sörnäisissä, Alppilassa,
Vallilassa, Hermannissa, Kalasatamassa, Kruununhaassa ja Katajanokalla on tällä
hetkellä vain yksi harjoitteluun ja pelaamiseen soveltuva keinonurmikenttä, Kallion
kenttä eli Braku. Brakunkin palloilukausi kestää vain kuusi kuukautta huhtikuun
puolivälistä lokakuun loppupuoliskolle, sillä talvisin kenttä jäädytetään. Ponnistus ja
Sapa eivät ole ainoat Brakua käyttävät seurat, vaan siellä järjestetään monien eri
seurojen miesten ja naisten sarjatasoisia pelejä, edustusjoukkueiden harjoituksia,
harraste- ja työpaikkaliigoja, Helsingin kaupungin eri hallintokuntien toimintaa, usean
seuran junioritoimintaa sekä kaupallisia turnauksia ja tapahtumia. Braku on nyt jo
iltaisin ylikuormitettu.

Alueen väestöpohja on laajenemassa ja eritoten lapsiperheitten määrä on
lisääntynyt. Täällä on lukuisia päiväkoteja ja koulut ovat täyttymässä. Aivan toimintaalueen
ytimeen, Helsingin yliopiston entiseen tilaan Franzeniaan Torkkelinmäelle
ollaan rakentamassa uutta, 200 lapsen jättiläispäiväkotia ja alueen rajalle on
nousemassa Kalasataman kaupunginosa. Kalasataman asuinalue muuttaa alueen
väestörakennetta radikaalisti. Uusia asukkaita tulee kaikkiaan noin 20 000, mikä
tarkoittaa vähintään 3000 alle 14 -vuotiasta lasta. (Ks. Liite 1) Kalasatamaan ei ole
kaavoitettu ulkoliikuntapaikkoja laisinkaan.

Talvikaudella alueella ei ole mitään jalkapallon harjoittelu- tai pelimahdollisuuksia,
vaan joudutaan turvautumaan yksityiseen palloiluhalliin, jossa vuorot ovat kiven
takana. Työssäkäyvien nuorten aikuisten suuret harrastajajoukkuemäärät nostavat
myös kaupallisten toimijoiden vuorohinnat pilviin.
Tarve toimivalle ja ympärivuotiselle palloilun harjoittelukeskukselle on siis huutava.
Hämeentien, Kaikukadun ja Haapaniemenkadun rajaama Haapaniemen kenttä on
sopiva paikka, sillä se on:
 riittävän iso kaavoitettu vapaa-ajan alue
 Liikuntaviraston luetteloima ja hallinnoima liikuntatila
 hyvien julkisten yhteyksien päässä
 hyvien kevyen liikenteen yhteyksien tavoitettavissa
 riittävän lähellä alueen kouluja ja päiväkoteja

Kenttä on ollut varattuna pesäpallolle, mutta todellisuudessa kenttä on muutamia
kesäiltoja lukuunottamatta tyhjillään ja käyttämätön.
Viimeisten neljän talven aikana kenttä on toiminut väliaikaisena pysäköintipaikkana.
Haapaniemen kentän perusinfrastruktuuri (kenttä, viemäröinti, valaistus sekä pukuja
välinesuoja) on siinä kunnossa, että toiminta hiekkapohjalla voitaisiin aloittaa heti.
Kenttä onkin historiassa palvellut useitten palloilulajien sarjoja.
Huomionarvoista myös on, että koska alue on iso ja tyhjä, kerää se luonnollisesti ns.
epäsosiaalista väkeä ja aiheuttaa näin alueelle turvattomuutta. Näin suuri pimeä
alue keskellä suurkaupunkia ei ole tervettä kaupunkisuunnittelua. Lisäksi
käyttämättömänä ja ilkivallalle alttiina olemassaoleva infrastruktuuri rapistuu
väistämättä.
SPL:n Helsingin piirijärjestö korostaa että hankkeen toteutumisesta olisi suurta
hyötyä koko suomalaiselle jalkapallolle.
MINKÄLAINEN KESKUS?
Haapaniemen kentästä tulisi ensisijaisesti tekonurmella varustettu ympärivuotinen
juniorien harjoittelukeskus. Hankesuunnitelmaan sisältyy
 standardit täyttävän, kumirouhepohjaisen tekonurmikentän rakentaminen.
Kentällä voidaan pitää koululaisten ja päiväkoti-ikäisten lasten liikuntatunnit,
harjoitella ja pelata junioriotteluita ja se pidetään auki vuoden ympäri hyvin
suunnitelluilla huolto-ohjelmalla
 pukuhuoneiden kunnostus
 tarpeen vaatiessa huoltorakennuksen tilojen järjestäminen siten, että siihen
saataisiin pieni toimisto, huoltotilat, kerhohuone ja kahvila- tai katsojaterassi
 pallojen karkaamisen estävien tuuliverkkojen pystytys kentän reunoille
 mahdollisesti myöhemmin puisen kaksirivisen katsomon rakentaminen
Hämeentien puoleiselle reunustalle esimerkiksi yhteistyössä Helsingin
kaupungin työpajojen kanssa
 pikkulasten leikkipaikan perustaminen leikkivälineillä ja joustavalla alustalla
Kenttäalueen mitat ovat ovaalimuotoinen n. 125x55 metriä (ks. liite 4), yht. 6200m2.
Hieman viettävä maapohja on hiekkaa. Kentän kaadot viemäriverkostoon
näyttäisivät olevan kunnossa ja sadevedet imeytyvät nopeasti. Rankkasateessakin
kentän pintaan ei jää lammikoita. Kentän valaistus on kunnossa ja valaisimia
suuntaamalla ja polttimoita vaihtamalla ne riittävät ajateltuun käyttöön. Tarvittavat
sähkövedot ovat lyhyitä, sillä kentän Haapaniemenkadun ja Hämeentien
kulmauksessa on sähkökaappi. Valaistus mahdollistaa iltatoimintaa vuoden ympäri.
KENEN KÄYTTÖÖN?
Kenttäyhtiö isännöi kenttää sovitun 15 vuoden vuokra-ajan ja sillä on optio myös
jatkaa toimintaa. Tarkoituksena on palkata pätevä vahtimestari päivä- ja
iltavuoroihin.
Käyttäjiä olisivat muun muassa:
 Helsingin kaupungin alueella toimivat päiväkodit ja koulut
 lähialueen korkeakoulut
 Ponnistuksen ja SAPA.n junioritoiminta
 lähiseurojen junioritoiminta
Haapaniemestä juniorikeskus 4
 SPL:n Helsingin piirin junioripelitapahtumat
 muut kentälle sopivat eri lajien liikuntaharrastusryhmät
 ns. vapaat vuorot siten, että pienellä organisoinnilla kaikenikäisille avautuisi
mahdollisuus pelata turvallisesti
Päiväkäyttäjiä olisivat Helsingin kaupungin päiväkodit ja koulut sekä lähialueen
korkeakoulut. Lähialueella ovat mm. 500 oppilaan Kallion lukio, 300 oppilaan Kallion
ala-aste, 500 oppilaan Aleksis Kiven koulu, lukuisia päiväkoteja, Teatterikorkeakoulu
ja Kuvataideakatemia.
Ponnistuksen ja SAPA:n junioritoiminta on alueellista ja kasvavaa. Tällä
väestönkehityksellä sekä omaksumallaan toiminta- ja arvomallilla toiminta vahvistuu
ja seurat ovat alueen voimatekijöitä. Alueen väestöprofiilissa nuorimpien lasten
määrä on keskimääräistä suurempi ja asukkaiden keskuudessa on havaittavissa
vahva urbanisoitumistrendi mikä ilmenee haluttomuutena muuttaa pois alueelta ja
haluna tehdä mieluummin töitä ympäristön kohentamiseksi.
Kenttää voisivat vuokrata myös muut seurat. Kentällä voisi pelata myös Palloliiton
Helsingin piirin hallinnoimia juniori- ja nappulasarjoja, mikä helpottaisi muiden
kenttien, kuten Brakun ja Käpylän urheilupuiston painetta.
Tämänhetkisen käyttäjän pesäpallon kanssa sovittaisiin heidän käyttötarpeestaan ja
käytön jatkamisesta näissä puitteissa. Hyvin hoidettu kenttä antaa mahdollisuuksia
muuhunkin harrastustoimintaan.
Ponnistus ja SAPA sitoutuisivat vapaisiin vuoroihin. Ne organisoitaisiin kevyesti
esimerkiksi jakamalla kentät iän mukaan. Tarpeen mukaan niilläkin vuoroilla voisi
olla myös ohjattua toimintaa (esimerkiksi nuorten naisten futiskoulu jne). Kesällä
kentällä järjestettäisiin arkipäivisin avoin futiskoulu. Näin autettaisiin töissä vielä
olevia vanhempia järjestämään lastensa loma-ajalle mielekästä tekemistä.
Vapaat vuorot mahdollistaisivat myös FunAction -yhteistyön jalkapallon ja koulujen
iltapäiväkerhojen osalta. Varsinkin tytöillä halu aloittaa jalkapallon harrastaminen
vielä teini-iässäkin on kokemuksemme mukaan vahva, mutta käytännössä tuossa
iässä ei enää ole mahdollista tulla mukaan varsinaiseen joukkuetoimintaan. Kevyt,
kerhopohjainen ohjattu harrastus voisi olla toimiva ratkaisu.
Kentän käyttöaste halutaan mahdollisimman suureksi siitä syystä,
että alueella on kovin vähän ulkoilu- ja liikuntatilaa. Alusta tietysti kuluu ja sen
uusimiseen on varauduttava määräajoin.
ISÄNNÖITSIJÄNÄ HAAPANIEMEN KENTTÄ OY
Suunnitelmiemme mukaan Haapaniemen kentän ylläpidon, huollon ja isännöinnin
hoitaa Haapaniemen Kenttä Oy, jonka muodostavat perinteinen kalliolainen
jalkapalloseura Helsingin Ponnistus ry sekä Kruununhaan ja Katajanokan alueen
jalkapalloseura SAPA ry. SAPA on 1970 perustettu nykyisin n. 350 pelaajan
jalkapalloseura ja Ponnistus on maan vanhin suomenkielinen urheiluseura. Vuonna
1887 perustettu Ponnistus, on kautta historiansa ollut kasvattajaseura.
Molempien seurojen toiminta-ajatuksena on toiminta alueen hyvinvoinnin
lisäämiseksi. Tavoitteena on laajentaa asuintilaa ulos ja auttaa kaupunkilaisia
Haapaniemestä juniorikeskus 5
perheitä pysymään kaupungissa. Nämä toiminta-ajatukset läpäisevät myös kentän
toiminta-ajatuksen.
KENEN KUSTANNUKSELLA?
Helsingin kaupunki omistaa maapohjan. Kentästä tehdään vuokrasopimus
Haapaniemen Kenttä Oy:n kanssa 15 vuodeksi. Sopimukseen sisältyisi optio
kaupungin mahdollisuudesta lunastaa keskus ellei toiminta täytä vaatimuksia,.
Kentän hallinnointi järjestetään perustettavalla osakeyhtiöllä siten,
että kenttä on taloudellisesti eriytetty seurojen jokapäiväisestä toiminnasta.
Hanke suunnitellaan ja käynnistetään vuoden 2013 aikana ja 2014 alussa, ja
harjoittelukeskus otettaisiin käyttöön syyskaudeksi 2014.
Suunnittelu- ja rakennuskulut jaettaisiin seuraavasti
 seurojen omarahoitusosuus
 2014 UEFA Hat Trick -ohjelman tukiosuus
 valtionapu
 kaupungin lainarahoitus
Isännöintikulut Haapaniemen Kenttä OY kattaa käytöstä sovittavilla vuokra- ja
avustustuotoilla. Kentän pinnan uusiminen kesken vuokrakauden rahoitetaan
säästämällä kuukausittain määräsumma erillistilille.
HANKKEEN VAIKUTUKSET
Keskus tuo elinvoimaa koko alueelle, elävöittää sitä sekä parantaa alueen
ominaislaatua, asumismahdollisuuksia ja turvallisuutta. Talvi-iltoina lehmusten
lomassa sijaitseva valaistu kenttä ja lasten urheilutoiminta siellä tuo iloa, elämää ja
terveyttä hoitamatta jätettyyn ympäristöön.
Helsingin kaupungin kouluille ja päiväkodeille keskus takaisi uuden liikuntapaikan
muuten kivisessä ympäristössä.
Jalkapallolle lajina harjoittelukeskus tuo mahdollisuuden tehostaa isojen
harrastajamäärien toimintaa. Kenttä kattaa ison, mutta kompaktin alueen ja poistaa
tarpeen matkustaa muualle harrastuksen pariin.
Lapsille keskus tuo kerhohuoneineen mahdollisuuden paitsi kokeilla mihin kyvyt
jalkapallossa riittävät myös väylän ns. positiiviseen jengiytymiseen antamalla
mahdollisuuden tavata ystäviä, treenata ja jalkapallon välityksellä myös ratkoa
ongelmiaan. Alueen kasvava lapsimäärä vaatii omanehtoisen toiminnan ohella myös
urheiluseuran kokoavaa panosta.
Hankkeen toteutuminen takaa SAPA:lle sekä Ponnistukselle, alueen juniorityötä
tekeville seuroille, toimintamahdollisuudet pitkäksi aikaa eteenpäin.
Ei myöskään sovi väheksyä sitä, että hankkeen kautta jokunen nuori voisi saada
ammatin harrastuksensa parista.
Haapaniemestä juniorikeskus 6
LIITE 1: KALASATAMAN VÄESTÖPOLITIIKKAA
OTE Kaupunginsuunnitteluviraston asukasjulkaisusta "Tervetuloa Kalasatamaan!"
8.12.2012
"Kalasatama on yksi suurimmista Helsingin rakennettavista uusista alueista.
170 hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 20 000 asukkaalle ja 8 000
työpaikkaa. Rakentaminen kestää aina 2030-luvulle saakka.
Tulossa
 2012 avataan vuorohoitopäiväkoti Pikku-Tylli
 2015 Sörnäistenniemen korttelitalo: päiväkoti sekä koulu 1. ja 2.
luokille, myöhemmin 3.-9. luokille "
 Vuonna 2015 valmistuva Kalasataman korttelitalo tarjoaa opetusta
alakoululaisille ja päivähoitoa alle kouluikäisille.
 Kalasatamaan rakennetaan kaksi peruskoulua. "
OTE Kaupunginsuunnitteluviraston julkaisusta "Sörnäistenrannan-Hermanninrannan
(Kalasataman) osayleiskaavaehdotus, Vaikutukset luontoon ja ympäristöön"
14.12.2006
"Virkistysmahdollisuudet Kalasataman osayleiskaava-alue tulee
tukeutumaan läheisiin virkistysalueisiin, sillä viheralueita alueelle tulee
rakennettavaan kerrosalaan nähden vähän. Helsingin keskisessä
suurpiirissä, johon lukeutuvat Kallion, Alppiharjun, Vallilan, Pasilan ja
Vanhakaupungin peruspiirit kaupunginosineen, ja johon osayleiskaavaaluekin
kuuluu, on puistoa ja metsää asukasta kohden keskimäärin vähän.
Alueen pohjoisosissa kuten Kumpulassa virkistysalueita on runsaasti, mutta
eteläpuolella Sörnäisissä ja Kalliossa erittäin vähän. Alueen asukasmäärä
lisääntyy, mikä johtuu paljolti satamatoimintojen muuttumisesta
asumiskäyttöön."
Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestöstä n. 17% on alle 14v. Siis Kalasataman
asukkaista yli 3000 tulee olemaan alle 14 vuotiaita.

Jaa tämä sivu